21.6.2011

Miksi mineraali, osa 1

Varoitus, luvassa on pitkä tarina siitä, kuinka aloin käyttää mineraalimeikkejä ja saattaa kyllästyttää pituudellaan monia. :D

Kuulin ensimmäisen kerran mineraalimeikeistä muutama vuosi sitten, se taisi olla silloin kun Loreal toi markkinoille ensimmäisen ”mineraalipuuterinsa”.  Kokeilinkin kerran tätä tuotetta, jota lainasin ystävältäni. Lopputulos oli kaamean läikikäs ja yksinkertaisesti hirveä. Hautasin ajatukset mineraalimeikeistä moneksi vuodeksi tämän kokeilun jälkeen. Pikku hiljaa mineraalimeikkejä kuitenkin tuli vain enemmän ja enemmän markkinoille, ja pian jokainen kosmetiikan käyttäjä tiesi ainakin hiukan, mitä tarkoittaa mineraalimeikki.
Ajatus mineraalimeikeistä palasi pikku hiljaa mieleeni, ei kuitenkaan sen takia, että se olisi muotia. Suurimmat mineraalimeikin puolestapuhujat olivat Karkkipäivä-blogin pitäjä Sanni ja oma isosiskoni, joka oli käyttänyt mineraalimeikkiä jo vuosia. Itse asiassa mineraalimeikin suhteen olen todellinen vasta-alkaja. Ehdin vannomaan meikkivoiteen nimeen suurin piirtein 8,5 vuotta. Mineraalipohjaa kokeilin ensimmäisen kokemukseni jälkeen uudestaan vasta tämän vuoden tammikuussa. Ennen kuin uskalsin kokeilla uudestaan mineraalimeikkiä, keskustelin pitkät pätkät siskoni kanssa mineraalimeikin eduista ja haitoista, ja pohdin, kannattaako minun niitä edes tilata. Ajattelin kuitenkin kokeilla.  



Kun lukee ihmisten mielipiteitä mineraalipohjista, niin kaikki ylistävät niitä maasta taivaisiin ja he ovat rakastuneet niihin heti ensi kosketuksella. Oma tieni ei ollut läheskään niin ruusuinen. Kun samplepakettini vihdoin saapui Amerikasta, muistan, kun kokeilin eri värejä iholleni. Levitin kaikki värit eri siveltimillä, jotka lainasin siskoiltani, kaikki siveltimet olivat luonnonkarvasta tehtyjä. Aivan koko naamani kihelmöi värin levittämisen jälkeen pari tuntia, ja melkein jätin koko kokeilun siihen. Ajattelin, että jos pohjan levittäminen on sellaista tuskaa, niin se ei ole sen arvoista. Löysin kuitenkin sopivan värin ja tilasin kunnon kokoisen purnukan sitä. Sen lisäksi tilasin myös oman kabukin, joka olisi synteettisestä karvasta tehty. Kun pakettini taas suuren odotuksen jälkeen saapui, olin huojentunut: synteettinen karva oli unelman pehmeää, eikä saanut kasvojani kihelmöimään millään tavalla ja pohjan värikin oli passeli.


Se ei silti ollut välitöntä rakastumista. Käytin mineraalipohjaa pari viikkoa, enkä oikein saanut siitä minkäänlaista otetta. En ymmärtänyt, miksi kaikki ihmiset vaahtosivat siitä niin paljon ja väittivät sen olevan parempaa, kuin mikään heidän ennen kokeilemansa meikkipohja. Kaikki oli myös kamalan uutta. Olin vanha konkari meikkivoiteen levittämisessä, mutta mineraalimeikki oli minulle täysin vieras tapaus, en oikein tiennyt, kuinka sen kanssa toimitaan. Etsin kuitenkin nettikeskusteluista ja blogeista vinkkejä mineraalimeikkien suhteen, mikä auttoi minua paljon eteenpäin. 



Meni ehkä kokonaisuudessaan kuukausi, ja olin jo mineraalin lumoissa. Tämä meikkipohja todella oli kokeilun arvoinen, ja pidin siitä todella paljon! Ihastumistani myös edesauttoi huomattavasti mineraaliarsenaalin kasvu. Kun pikkuhiljaa tilailin lisää tuotteita, joita huomasin tarvitsevani, niin aloin pikku hiljaa olemaan todella tyytyväinen luomaani meikkipohjaan.

Mutta tosiaan, en todellakaan kokenut rakastumista heti alussa. Alkuni niiden kanssa oli pitkä ja kuoppainen, mutta lopulta ymmärsin, miksi ihmiset pitivät niistä niin paljon. Toki myös meikkivoiteella on omat hyvät puolensa, joita mineraalipohjalla ei ole, mutta niistä ensi kerralla, ettei juttu veny aivan mahdottoman pitkäksi!

Seuraavassa osassa käsitellään enemmän käytännön juttuja, mistä tilasin (ja tilaan) meikkini, mitä tuotteita käytän yms. Seuraava kerta jatketaan siis mineraalien parissa. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti